Verolain muutoksen monet hyödyt

Akun lataus

Verolain muutoksen monet hyödyt

Musiikintekijä Samu Haber on tuonut ansiokkaasti eri yhteyksissä esiin verolain muutosaloitteen, jonka muotoilimme Teoston, Suomen Säveltäjien ja Musiikkikustantajien kanssa pari vuotta sitten. Samu tuo esiin tärkeän näkökulman, joka liittyy kansainvälistyvien musiikintekijöiden kustannussopimusten ennakkomaksujen kuittaamismenettelyyn.

Ongelma on, että kustantajan maksamat ennakot kuittaantuvat takaisin liian hitaasti, jos niistä tehdään maksettaessa ansiotulon ennakonpidätys.

Toimivaa näissä tilanteissa olisi se, että kustantaja maksaisi kustannusennakon tekijän yhtiölle ja Teosto tilittäisi tekijän tekijänoikeuskorvaukset niinikään tekijän yhtiölle, jolloin tekijä voisi maksaa ennakoita takaisin nopeammin. Verottaja saisi oman siivunsa tekijän yhtiön verotettavasta tuloksesta sekä sen maksamista palkoista ja osingoista.

Veroaloite osoittautui yllättäen ratkaisuksi myös toiseen musiikintekijälle hyvin yleiseen ongelmatilanteeseen. Vierailin nimittäin sanoittaja ja yrittäjä Eija Hinkkalan kanssa Verohallinnossa esittelemässä musiikintekijän toiminimen veroilmoitukseen liittyvän vaaratilanteen: Musiikintekijä voi ilmoittaa Teostolle, että haluaa tekijänoikeuskorvauksensa tilitettävän toiminimelleen. Silloin niistä ei pidätetä ansiotulon ennakonpidätystä. Verolain mukaan Teosto joutuu kuitenkin ilmoittamaan Verohallinnolle nämä samat tekijänoikeuskorvaukset, ja ne kirjautuvat saajansa veroehdotukseen ansiotuloiksi.

Tuplaverotuksen vaara on siis ilmeinen, koska verolaki vaatii, että myös toiminimi ilmoittaa kaikki elinkeinotoiminnan tulot. Myös tekijänoikeuskorvaukset luetaan sellaisiksi, jos Teosto tilittää ne toiminimelle. Kaiken lisäksi ne kirjataan toiminimen veroilmoituksessa kohtaan muut ansiotulot, jollaisia toiminimellä voi toki olla muitakin. Tämä vaikeuttaa entisestään sen hahmottamista, että tekijänoikeustulot onkin nyt kirjattu kahteen paikkaan: veroehdotukseen ja toiminimen elinkeinotuloksi.

Kysyimme Verohallinnon virkailijoilta, miten tämä tuplaverotuksen vaara voidaan estää. Heidän mukaansa kannattaa vetää tekijänoikeuskorvaukset yli jommasta kummasta ilmoituksesta – vaikkakin verokäsittelijä kyllä huomaisi mahdollisen tuplakirjauksen. Uskallan epäillä tämän lupauksen sataprosenttisuutta.

Toinen vaihtoehto virkailijoiden mukaan on se, että tekijänoikeuskorvauksia ei tulkittaisi pelkästään ansiotuloksi, ja että tekijänoikeuskorvaukset voisi tilittää tekijän yhtiön tuloksi.  Se vaatisi verolain muutoksen. Nykyisen verokäytännön mukaan Teosto voi osoittaa tekijänoikeuskorvaukset toiminimelle. Korvaukset ovat kuitenkin edelleen tekijän ansiotuloksi luettavaa, ja siksi ne kirjataan myös veroehdotukseen.

VOILÁ! Tässä on jo kaksi parannusta, joihin löytyy lääke verolain aloitteemme mukaisesta muutoksesta. Ja kumpikaan näistä lopputulemista ei vie valtiolta pois verotuloja – ellei mahdollisia tuplaverotuloja toiminimen kohdalla lasketa.

Lisäksi on hyvä muistaa se, että jos musiikintekijä saisi suunnata tekijänoikeuskorvauksensa omalle yhtiölleen, tällä mahdollistettaisiin yritystoiminnan kasvattaminen, investoinnit, pitkän tähtäyksen suunnitelmien tekeminen sekä työllistäminen.

Ajat muuttuvat, toivottavasti verolaki sen mukana.

 


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 4/2016

Selaa lehden artikkeleita